Kategoria: Perhekoutsit

Kesäajan toimintaamme

Perhekoutsi_JaanaJätä kommentti

No ohhoh, edellisestä blogistammehan on vierähtänytkin jo kuukausi! hourglass-1289781_640Hupsista keikkaa,
niin se aika vaan rientää.

Meillä on ollut tässä muutamien viikkojen ajan eri syistä johtuen henkilöstövajausta. Tämmöisinä poikkeusaikoina priorisoimme tietysti asiakastyön etusijalle ja bloggaus jää odottamaan parempaa hetkeä. Ilo on ollut huomata, että asiakastyö on saatu pidettyä pienemmästä porukasta huolimatta – ainakin meidän käsityksemme mukaan – ihan hyvällä mallilla. Edelleenkin tapaamisaikoja voi järjestyä jopa samalle viikolle ja ilta-aikoja on saanut koko ajan pisimmilläänkin noin parin viikon odotteluajalla.

playground-197979_640Kesälomat olemme siis jo aloittaneet ja niitä riittää aina tuonne elokuun puoliväliin saakka. Olemme kuitenkin tavoitettavissa läpi kesän eikä meillä ole ns. kesäsulkua, mikä monilla kaupungin toimipisteillä on. Liikumme kesäkaudella asukas- ja leikkipuistoissa eri puolilla Vantaata. Olisiko sinulla vinkkejä suosituista leikkipuistoista?

calendar-308517_640
Puhelinpäivystyksemme koutsipuhelimessa 043-8266279 on toiminnassa arkipäivisin siten, että vastaamme puheluihin heti, mikäli se on mahdollista. Joka tapauksessa tsekkaamme meille soitetut puhelut ja saamamme viestit joka arkipäivä. Vastauksemme tai takaisinsoittomme pitäisi siis pääsääntöisesti tulla samana tai seuraavana arkipäivänä. Päivittäinen päivystysaikamme vaihtelee kesällä työaikojemme mukaan.

Meille on koko vuoden ajan tullut säännöllisen epäsäännöllisesti viestiä, että meille ei saa lähetettyä sähköpostia. Ymmärtääksemme nämä tapaukset ovat olleet kuitenkin melko harvinaisia. Asia on selviteltävänä. Mikäli juuri sinulle kävisi näin, eikä sähköpostin lähettäminen onnistu osoitteeseen vantaan.perhekoutsit@vantaa.fi, niin lähestythän meitä esim. facebook- tai vaikkapa tekstiviestillä, jossa voit kertoa oman sähköpostisi / puhelinnumerosi / facebook-yhteystietosi, mistä tavoitamme sinut parhaiten.sun-151763_640

Mukavaa kesää, kesälomaa ja myös työssäolemista, jos se kesääsi kuuluu!

t. Vantaan Perhekoutsit

 

Helpompaa arkea, t.Perhekoutsit

Perhekoutsi_JaanaJätä kommentti

Me koutsit olemme päässeet osallistumaan ohjaajan roolissa muutamaan keskusteluryhmään päiväkodeissa. Keskusteluryhmä on voitu järjestää avoimen päiväkodin avoimena tapahtumana tai tietyn päiväkodin tiety(i)lle ryhmille suunnattuna keskusteluryhmänä. Aiheet ovat olleet mahdollisimman lähellä ihan tavallista arkea; esim. rajat, rutiinit, tunteet, uni ja ruoka.

spill-499373_1280On ollut mukava huomata, kuinka yhden vanhemman ääneen lausuma rasittava hetki on saanut muilta läsnäolijoilta hyväksyvää nyökyttelyä – ”ymmärrän tasan mitä tarkoitat”. Hänen lopettaessaan kertomisensa, toinen voi jatkaa siitä, miten samankaltainen tilanne heillä on ollut. Se ymmärrys ja myötätunto on jotain sellaista, jota on helpointa saada kutakuinkin samassa elämäntilanteessa olevalta toiselta ihmiseltä ja siitä saa voimaa arkeen. On myös joskus vapauttavaa saada nauraa omille puutteilleen vanhempana – sillä tuskinpa sitä täydellistä vanhempaa on vielä löytynyt. On helpottavaa, kun voi tuntea, ettei ole yksin näiden vaikeiden hetkien kanssa; joku ymmärtää minua.

Se, mikä näissä ryhmissä on ollut myös hedelmällistä, ovat ratkaisuehdotukset. Useimpiin esille nousseisiin tavanomaisiin arjen tilanteisiin on löytynyt joltakulta toiselta vanhemmalta tai meiltä ohjaajilta joku mahdollinen tapa toimia, jota voi kokeilla arkea helpottamaan. Jollakin vanhemmista voi olla myös jo isomman sisaruksen kanssa läpikäytplaymobil-451203_1280y tilanne ja heillä on toiminut jokin ratkaisu. Me ohjaajatkin olemme vanhempia ja sen lisäksi ammatin kautta tulee joitakin asioita opittuina. Ainakin jotkut vanhemmista ovat saaneet heti arjen ongelmakohtiin helpotusta.

Tämä on mielestäni juuri se juttu, mikä on meidän koutsauksessakin olennaista: etsitään niitä pieniä helpotuksia nykyiseen arjen tilanteeseen, jotta voimavaroja vapautuisi edes hieman johonkin muuhun. Jotkut jutut tulevat vinkeistä, jotkut jonkin uuden näkökulman löytämisestä, toiset taas vaativat jonkin aikaa kestävää harjoittelua. Harjoittelun aikana kuljemme rinnalla ja tsemppaamme – vähän kuin personal trainerit!

En malta olla lainaamatta tähän loppuun yhdestä saamastamme asiakaspalautteesta näitä sanoja, jotka lämmittävät kyllä koutsin mieltä:

”Kiitos kauheasti saamastamme jeesistä, se pelasti meidän arjen!”

hands-1179560_640

Perhekoutsit Nyt!

Perhekoutsi TuroJätä kommentti

 

torni
Perhekoutsit esimiehensä kanssa kesällä 2015

Perhekoutsit ovat olleet olemassa yhdeksän kuukautta. Työmme on muotoutunut nykyiselleen monien vaiheiden kautta. Tällä hetkellä voimme eritellä työmme koostuvan viidestä osa-alueesta:

  1. Perhekohtainen työ
  2. Jalkautuminen perheiden pariin
  3. Ryhmätoiminta
  4. Verkostotyö
  5. Kehittämistyö

Perhekohtainen työ on perheiden kanssa tehtävää työtä, joka alkaa perheen omasta yhteydenotosta. Yleensä perheellä on jokin lapsiperheen arkeen liittyvä haaste, johon perhe etsii ratkaisua.

Jalkautumalla perheiden pariin Perhekoutsit pyrkivät tekemään palveluaan kuntalaisille tutuksi ja madaltaa yhteydenottokynnystä. Tuttuun ihmiseen on helpompi ottaa yhteyttä vaikeassakin asiassa.  Jalkautumisissa olemme myös paljon keskustelleet perheiden kanssa juuri heidän perheensä tilanteesta ja yhdessä ratkoneet perheiden haasteita. Perhekoutsit ovat jalkautuneet ensisijaisesti varhaiskasvatuksen ja alakoulun erilaisiin tilaisuuksiin; avoimiin päiväkoteihin, vanhempainiltoihin, joulumyyjäisiin, lauluhetkiin jne. Olemme myös käyneet järjestöjen tilaisuuksissa, kuten perhekahviloissa ja aluetapahtumissa.

Ryhmätoimintaa Perhekoutsit ovat syksyllä pitäneet kahden ryhmän verran; Teini-ikäisten lasten vanhempien ryhmän sekä MLL:n Yhdessä Vanhempana –ryhmän. Yhteistyössä ovat olleet mukana nuorten keskus Nuppi sekä MLL:n Uudenmaan  piirin sekä Aviapoliksen yhdistykset. Nyt keväällä isoimpana ryhmätoimintana meillä on Niceheartsin NaapuriÄiti –hankkeessa mukana olo.

Verkostotyötä teemme yhdessä kumppaniemme kanssa. Näitä kumppaneita ovat mm. varhaiskasvatus, koulut, neuvolan perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu. Pitkälti olemme käyneet kertomassa omasta olemassa olostamme kumppaneille. Oleellista on ollut myös oman palvelumme muotoilu niin, että se sopii jo olemassa olevaan vantaalaiseen palveluverkostoon.

Koko Perhekoutsien olemassaolo on ollut kehittämistyötä. Olemme heti alusta lähteneet muotoilemaan Vantaan Perhekoutsien työtä yhdessä vantaalaisten perheiden kanssa. Työmme on jatkuvasti muotoutuvaa.  Kehittämistyötä teemme viikottaisissa kokouksissamme, omissa kehittämispäivissämme ja monissa arkisissa keskusteluissa työmme tiimellyksessä. Myös toimintayksikkömme johto sekä lähimmät kumppanit ovat kehittämisessä aktiivisesti mukana. Ja tietysti oleellisimpana vantaalaiset perheet, olethan sinäkin?

Miltä mahtaa näyttää Perhekoutsien työ vuoden päästä?

Kiukuttaako?

Perhekoutsi_JaanaJätä kommentti

Kiukkumittari

Kiukku on yksi tunne muiden joukossa ja siten yhtä sallittu kuin muutkin tunteet. Silti lapsen uhma-/kiukkukohtaukset ovat yksi yleisimmistä aiheista, joista perheiden kanssa keskustelemme. Miksi ne ovat vaikeita tilanteita ja mitä asiassa sitten voi tehdä?

  • Ihan ensiksi pohtisin hieman lapsen lähiympäristön henkilöitä. Löytyykö sukulaisista erilaisia temperamentteja omaavia aikuisia. Joskus apu voi löytyä ihan siitä, että ymmärtää itsensä ja lapsensa temperamenttieron. Jos lapsi kiihtyy nopeasti ja itse on huomattavasti rauhallisempi, voi kiukkukohtauksia olla rankempi vastaanottaa. Toisaalta rauhallisuus voi tuoda juuri sen riittävän kärsivällisyyden, jolloin temperamenttiero voi kääntyä vahvuudeksi.
  • Aina ymmärrys ei löydy temperamenteista. Seuraavaksi kannattaa tutkiskella kaikkia henkilöitä, jotka antavat lapselle mallia siitä, miten käyttäydytään, kun kiukku kasvaa. Miten vanhemmat itse toimivat suuttuessaan? Tuleeko huutoa herkästi? Millaisen mallin annat lapselle siitä, miten suuttuneena kuuluu käyttäytyä? Vähintä, mitä jokaisen vanhemman tulisi mielestäni tehdä, on harjoitella hillitsemään omaa käyttäytymistään. Voimme tehdä omasta hermostumisestamme samalla kasvattavan hetken, kun sanoitamme sitä, kuinka nyt on niin kiukkuinen olo, että täytyy vähän rauhoittua tms. Toki lapsella on myös paljon muita malleja kuin vanhemmat, mutta harjoittelu kannattaa yleensä aloittaa itsestä. Aika monella meistä sitä parannettavaa ja harjoiteltavaa löytyy jo itsestä.
  • Entäpä sitten, kun on jo treenattu ja näytetty lapselle mallia – ja silti lapsella menee yli. Ja ehkä juuri kun meillä oli ollut oikein mukava leikki- tai pelituokio hänen kanssaan ja tuleekin sitten se pettymys, joka salamannopeasti kehittyy kiukutteluksi ja lapsi alkaa raivota, heitellä esineitä, huutaa ja ehkä jopa lyödä. Mitä sitten? Mitä aikuinen voi tehdä silloin?

    Mielestäni ensisijaista on, että aikuinen pysyy rauhallisena – empatia on erittäin hyvä lisä. Itselläni rauhallisena ja empaattisena pysymistä auttaa ajatus siitä, että lapsen tunteiden säätelyjärjestelmä on vielä kehittymässä ja sitä keskeneräisempi, mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Aikuisen täytyy tarvittaessa suojata paitsi itseään myös lasta tai muita lähellä olevia henkilöitä vaaratilanteilta. Se tulisi kyetä tekemään rauhallisesti ja empaattisesti suhtautuen – ei itse vihastuen tilanteesta. (Toki toiminta itse riittävän nopeaa!) Miksi näin? Koska tunnekuohun tullessa sillä voimakkuudella, että lapsen säätely pettää, hän on tavallaan poissa tolaltaan, poissa raiteiltaan. Tuolloin lapsi kaipaa turvallista tilaa, missä palata takaisin raiteilleen. Takaisin ”normaaliin” olotilaan on se, mitä sekä lapsi että aikuinen haluavat, joten tavoite on molemmilla sama. Aikuisen pysyessä rauhallisena, lapsen rauhoittuminen nopeutuu. Tällä perustelen itselleni rauhallisena pysymistä silloin kun on kiire. Haluanko todellisuudessa hitaamman vai nopean kaavan mukaan käsitellä tämän kiukun.

    Jos lapsi sietää aikuiselta apua, kuten syliä, kosketusta tai puhetta, näitä kannattaa ilman muuta tarjota hänelle avuksi. Jos nämä suututtavat enemmän, anna lapsen vain olla riittävän lähellä, jotta oma rauhallisuutesi näkyy. Voit myös sanoittaa lapselle tunnetta: ”Harmi kun sulle tuli nyt noin iso kiukku, miten me saataisiin sun olo paremmaksi?” Jos lapsi pystyy kiukultaan kokeilemaan tyynyn lyömistä, jalan polkemista lattiaan, paikallaan hyppelyä, sanomalehtien repimistä, kiukun huutamista wc-pönttöön ja alas vetäisyä, suosittelen kokeilemaan. Joskus turvallisuuden nimissä lapsen joutuu ottamaan syliin, vaikka hän ei sitä haluaisikaan. Sitäkin tilannetta varten voi ennakolta, lapsen parempina hetkinä, harjoitella jonkin sylileikin tai jopa –hassuttelun, jonka avulla tilanteesta ei tule niin ikävä sävyltään vaan lapselle sopiva keino päästä takaisin raiteilleen. Kiukun rauhoituttua asiasta voi jutella lapsen ikätason mukaisesti ja kerrata vielä, mitä kiukkuisena ei saa tehdä ja mitä taas saa tehdä.

  • No entä kun se hermo sitten meni myös siltä aikuiselta, kun ei vaan kestänyt juuri tänään syystä tai toisesta enää yhtään kiukuttelua? Myös aikuinen menee tavallaan pois raiteiltaan suuttuessaan. Ainakin hän (samoin kuin lapsi) jättää hyödyntämättä aivojensa kehittyneemmät osat ja siirtyy toiminnassaan ns. liskoaivoille. Aikuinen ei siis pysty hyödyntämään omaa osaamistaan ja hänenkin toimintakykynsä on hetkellisesti rajoittunut. Siksi siis ensisijainen tehtävä on rauhoittaa itsensä ensin. Tässä voi myös puhua sitä omaa rauhoittumisprosessiaan ääneen, jolloin lapsi saattaa ajan kanssa ottaa siitäkin mallia. Joillakin toimii laulaminen tai hyräily hermoja rauhoittavana. Myös omaan hengitykseen keskittyminen (etenkin uloshengitykseen) voi auttaa. Ja toki aikuinenkin voi hyppiä vähän tasajalkaa, jos se helpottaa. Sillä tilanne saattaakin laueta nopeasti nauruksi, vaikka molemmille!
  • Muuta kiukkukohtauksiin liittyvää harjoittelua lasten kanssa on tilanteiden ennakointi. Lapsen on vaikea ymmärtää eilen/huomenna/kahden tunnin kuluttua/kohta – erilaisia ajan määreitä. Siksi jokin jo sovittu tunnin kuluttua tapahtuva tulee lapselle kuitenkin ikään kuin yhtäkkiä ja siitä voi syntyä pettymys ja kiukku. Ennakointi on asiana sen verran laaja, että siitä voisi kirjoitella ihan omankin bloginsa. Erilaisia keinoja ja apuvälineitä (kuvien käyttöä, tiimalaseja, viikkokalentereita, ajastimia ym.) voi käyttää ennakoinnissa – unohtamatta arjen rutiinien tuttua järjestystä. Ennakoinnista löytyy paljon luettavaa myös netistä ja koutsit auttavat myös suunnittelemaan teille sopivia keinoja!

Kiukkukohtaukset – ne kuuluvat siis lasten ja aikuistenkin elämään. Ne ovat voimakkaita kasvun paikkoja niin lapsille kuin aikuisillekin. Toivotan teille mahdollisimman mukavia harjoitteluhetkiä aiheen parissa. Jos haluatte, niin me koutsit tsempataan ja tuetaan teitä mielellään harjoittelussa. Voimme myös yhdessä kanssanne yrittää keksiä niitä yksilöllisiä – juuri teidän perheellenne – soveltuvia toimintoja ja ratkaisuja, joiden avulla arki sujuisi paremmin. Ota yhteyttä!

Lisälukemista:

Kaksi kirjaa

Kasvatus on kokeilukulttuuria

Perhekoutsi TuroJätä kommentti

Vantaan Perhekoutsit ovat työskennelleet puoli vuotta. Toimintaa on käynnistetty selkeillä tavoitteilla ja väljillä suunnitelmilla. Olemme pyrkineet vantaalaisten perheiden kanssa kehittämään Perhekoutsien työtä. Toiminnassamme on ollut paljon elementtejä kokeilukulttuurista ja palvelumuotoilusta.
Kesällä kuulimme pitkälti pienten lasten perheiltä minkälaista varhaista tukea he tarvitsevat. Tiivistetysti pienten (kotihoitoikäisten) lasten vanhemmat tarvitsevat käytännön apua arkeen, vertaistukea ja kuuntelevaa korvaa. Nyt seuraavana erityisenä tavoitteena on tavoittaa alakouluikäisten lasten vanhempia. Ennakkotietona voin mainita, että keväällä kutsumme kokoon Perhekoutsien Vanhempainraadin, jonka fokuksena on juuri alakouluikäisten lasten perheet.
Uuden työn kehittämisessä on paljon samaa kuin lapsen kasvatuksessa. Tiedämme tavoitteen, mutta emme ihan tiedä miten tavoitteeseen pääsisimme. Kun perheeseen syntyy lapsi, on vanhemmilla eritasoisia tavoitteita. Tavoitteet voivat olla pieniä (lapsi täytyy saada nukkumaan) tai isoja (lapsesta täytyy kasvaa hyvä ihminen). Se miten sen oman kullannupun saa nukkumaan selviää pitkälti kokeilemalla. Tietoa ja vinkkejä on tarjolla siitä, kuinka lapsi pitää nukuttaa. Mutta sinun kullannuppusi on ainutkertainen yksilö, jolla on omat mieltymyksensä. Kaikki vinkit eivät ehkä toimi teillä. Pitää kokeilla ja arvioida. Lapsen kasvatusta ei voi suunnitella tyhjentävästi etukäteen. Lapsi ei ole tyhjä astia, vaan persoona.

Lapsen kasvatuksessa on kyse kasvattajan kyvystä mukautua lapsen kehitystarpeiden mukaan. Kokeilukulttuurissa on kyse kehittäjän kyvystä mukautua asiakkaan tarpeiden ja tavoitteen saavuttamisen mukaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Parisuhteeseen muuten sopii palvelumuotoilun opit. =)

Muotoilkaa itselle oikein mukavat pyhät! Hyvää Joulua!

Perunoita ja tilastoja

Perhekoutsi TuroJätä kommentti

potatoes-411975_1280

Usein lasten kesäleireillä pääsee lukemaan tilastoja esimerkiksi perunoiden käytöstä: ”Tällä leirillä on kuorittu 2.675 perunaa.” Perhekoutsitkin ovat pitäneet tilastoja toiminnastaan. Yhtään perunaa emme ole käyttäneet. Sen sijaan olemme leikkipuistoissa, asukaspuistoissa, avoimissa päiväkodeissa, kouluissa, päiväkodeissa, netissä sekä asuntomessuilla tavanneet yli tuhat vanhempaa! Näille noin tuhannelle vanhemmalle olemme kertoneet Perhekoutseista, kyselleet heidän toiveita lapsiperhepalveluille ja keskustelleet lapsiperheen arjesta.

Perheen toivomuksesta olemme tiiviimmin työskennelleet 58 perheen kanssa. Nämä perheet ovat olleet moninaisia. On ydinperheitä, eroavia perheitä, eronneita perheitä, uusperheitä ja yhden vanhemman perheitä. Perheet ovatkin nykyään monenlaisia. Lapsi saattaa olla samaan aikaan perhe(id)ensä nuorin ja vanhin. Perheiden lapsimäärä on vaihdellut yhdestä kuuteen. Alakouluikäisiä on ollut 40 % ja 3-6 –vuotiaita 32 %. Näiden perheiden kanssa olemme olleet kontaktissa 245 kertaa; puhelimitse, viestein tai kasvotusten. 14 perheen kanssa on työskennelty vain puhelimitse ja 9 perheen kanssa vain sähköpostitse. Facebookissa olemme lähettäneet privaviestejä 10 vanhemman kanssa.

Perhekoutsien tilastoja tulee jatkossakin kasvattamaan perhekohtaisen työskentelyn lisäksi myös tukevat kohtaamiset peruspalveluissa. Tulemme näkymään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arjessa tavalla tai toisella. Tule siis nykimään sinisen koutsihupparin hihasta, kun sellaisen näet! Ja aina voit myös ottaa meihin yhteyttä puhelimitse tai internetitse: 043-8266279, vantaan.perhekoutsit@vantaa.fi tai facebook.com/vantaanperhekoutsit.

Koutsien  työnsarkaa

Perhekoutsi_NiinaJätä kommentti

Olemme käyneet useissa vantaalaisissa alakouluissa sekä päiväkotien vanhempainilloissa esittelemässä toimintaamme nyt alkusyksyn aikana. Kiinnostuneisuus työtämme kohtaan on lämmittänyt mieltä. Esittäytymistilaisuudet ja esitteiden jakaminen ovat poikineet yhteydenottoja suoraan vanhemmilta, jota me koutsit toivoimmekin. Meidät on löydetty!

Vanhemmat ovat toivoneet keskustelutukea lasten haastavaan ja temperamenttiseen käytökseen. Olemme käyneet tapaamisilla yhdessä vanhempien kanssa läpi lasten ikätasoista kehitystä. Arjen hallintaan niin lapsen kuin koko perheenkin osalta on mietitty ratkaisuja.  Olemme työskennelleet kodin pelisääntöjen parissa tehden sopimuksia vastuualueista.  Osa perheistä on kaivannut apua perheen sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin.  Jonkin verran on ollut tapaamisia alakouluikäisten ja heidän kanssa työskentelevien yhteistyötahojen kanssa.  Monimuotoiset perheet

Olemme kohdanneet näiden viikkojen aikana väsyneitä vanhempia kuin myös vanhempia, jotka ovat ensimmäisen keskustelun jälkeen saaneet uusia tapoja toimia arjessaan. Koutsit ovat toimineet peilauspintana vanhemmille. Usein vastaukset/ voimavarat ovat olleet jo vanhempien tiedossa, ehkä vain hieman hukassa.  Koutsit ovat tavanneet perhekirjon moninaisuutta mm. ydinperheitä, eroperheitä, yksinhuoltajia ja maahanmuuttajataustaisia perheitä.  Kaikenlaisille perheille on aikaa.

Osalle perheistä me koutsit emme ole olleet tarpeeksi vahva tuki.  Näiden perheiden kanssa olemme etsineet heille vahvempaa ja pidempikestoista tukea muista palveluista.

Tarvitaanko teillä muutosta – riittääkö luottamus?

Perhekoutsi_JaanaJätä kommentti

Totuttu elämäntapa rutiineineen on tuttu ja turvallinen – myös kuormittavine ja negatiivisine hetkineen. Joskus tulee se hetki, että jokin asia elämässä kaipaa muutosta.

Muutos voi tuoda mukanaan paljonkin hämmennystä. Etenkin, jos se lähtee vain yhdestä henkilöstä ja tulee toisille uutena – ehkä jopa yllättäen. Tilanne voi tulla hiljaa hiipien, lapsen kasvaessa isommaksi, ja tavallaan yllättää vanhemman. Kyseessä voi olla myös parisuhteen rakoilu, jolloin toinen vanhemmista pohtii yrittäisikö vielä yhdessä vai olisiko ero parempi vaihtoehto. Voi myös olla, että vanhempi huomaa lapsen ylittäneen oletettuja tai sovittuja rajoja ja pohtii, miten jatkossa sama ei toistuisi. Käsillä on siis tilanne, jossa tarvitaan jonkinlaista muutosta. Yksi koossa pitävä voima muutoksessa – hämmennyksen keskellä – on luottamus; luottamus itseen ja/tai puolisoon, luottamus hyvään, luottamus omaan vanhemmuuteen ja perheen rakkauteen ja kunnioitukseen. Ajattele vaikkapa perhosta; kuinka vahvalla luottamuksella toukka koteloituu tulevaa muutosprosessiaan varten. Joskus voi käydä niinkin, että luottamus ei riitä ja hyvä muutosyritys voi kaatua.

Onko sinulla tunne, että ”pitäisi tehdä jotain”? Jokin asia kaipaisi muutosta? Eikö luottamuksesi riitä aloittamaan tai viemään läpi muutosta?  Pohditko kenties mihin suuntaan muutosta pitäisi tehdä? Jos tämä tilanne liittyy perheen arkeen, tapoihin, rutiineihin, toimintaan tai omaan toimintaasi vanhempana, saattaisi Perhekoutsi olla hyvä tukihenkilö vahvistamaan tarvittavaa luottamusta. Olemme täällä juuri teitä varten, vantaalaiset lapsiperheet. Yhdessä tuo toivottu muutos voi olla helpompi toteuttaa. Viittasin aiemmin myös parisuhteen rakoiluun. Niissä tilanteissa suosittelen kääntymään suoraan parisuhdeasiantuntijoiden puoleen. Vanhemmuuden tukijana Perhekoutsi voi toimia monenlaisissa perheissä, myös eroperheissä. Silloin Perhekoutsi voisi olla lapsen näkökulman vahvistaja vanhempien neuvotteluissa ja auttaa löytämään riittävän hyviä ratkaisuja arkeen.

Siispä kilauta Koutsille tai viesteile ja kerro ajatuksistasi. Kuulostele, olisiko joku meistä Koutseista Sinun luottamuksesi arvoinen oman muutoksesi tukija ja vahvistaja. Otetaanko yhdessä askeleita toivomaanne muutoksen suuntaan?

Perhonen
Perhonen – yksilön muutoksen mestari?

Vanhemmuus on maisema-arkkitehtuuria.

Perhekoutsi TuroJätä kommentti

Virtaava vesi

Perhekoutsit ovat nyt tavanneet vantaalaisia lapsiperheitä auttamisen merkeissä pari viikkoa. Asiakasperheidemme arkihaasteet ovat olleet erotilanteita, lasten rajattomuutta, vanhempien väsymystä ja lasten erityistarpeita. Suuri osa asiakkuuksista on tullut meille yhteistyökumppaneilta ohjattuna. Muutamat perheet ovat ottaneet suoraan meihin yhteyttä. Suoria yhteydenottoja perheiltä toivomme lisää. Tilanne vaatinee meiltä lisää markkinointitoimenpiteitä. Perhekoutsien jalkautuminen kouluihin ja päiväkoteihin onkin alkanut. Kutsuja alakoulujen ja päiväkotien tilaisuuksiin otetaan ilolla vastaan lisääkin!

Viikon asiakastapaamisissa on tullut kaksi vertausta mieleen. Olen kuullut, että ”luonto ei tee mitään turhaan”. Esimerkiksi jokaisen kasvin jokainen osa on olemassa jotain tarkoitusta varten, vaikka ne näyttäytyisivätkin meille turhilta. Tämä tuli mieleen, kun kuuntelin vanhemman puhetta lapsestaan, joka ei tehnyt yhtään turhaa liikettä kodinhoidollisten tehtävien eteen. Kukkasissa ja teineissä on paljon samaa.

Toinen vertaus liittyy siihen miten lapset muovautuvat tähän maailmaan vanhempiensa mukaan. Vanhemmat ovat maasto ja lapset ovat vesi, joka virtaa maaston muotojen mukaan sinne minne on helpointa virrata. Vesi valitsee aina helpoimman reitin. Vesi ei ole lähtökohtaisesti ilkeää tai laiskaa, vaan se vaan toimii fysiikan lakien ja maaston muotojen mukaan. Tiiviissä vuorovaikutuksessa maaston muotojen kanssa. Vanhemmuus on maisema-arkkitehtuuria.

Perhekoutsit – Puutarha-asiantuntijasi jo vuodesta 2015!

Päivän musavinkki: Paleface, Askarrellaan maailmaa (Vier. Jonna Tervomaa) albumilta Luova tuho

Ihanat asiakkaat!

Perhekoutsi_JaanaJätä kommentti

Komppaan edellistä blogitekstiä ja totean, että työn äärelle on todellakin ollut kiva palata – eikä vähiten sen vuoksi, että saimme – vihdoin – käynnistää asiakastyötä! Kaikki kunnia toki myös suunnittelulle ja valmistelulle, josta osa on kriittisen tärkeää asiakastyön onnistumiselle.

Suuri kiitos kuuKoulut alkavat kalenteri 2luu teille rohkeille vanhemmille, jotka olette jo olleet meihin yhteydessä joko puhelimitse, sähköpostilla tai facebook-viestein. On kiva huomata, että voimme työskennellä aidosti monikanavaisesti, eikä se jäänyt vain suunnitteluksi. Kiitos luottamuksesta, jota olette meille osoittaneet keskustelemalla asioistanne kanssamme ja/tai avaamalla meille kotinne ovet.  Olemmehan kuitenkin olemassa täällä vain teitä varten.

Koulut ja esikoulut alkavat ainakin meillä täällä Vantaalla ensi viikolla. Voisin kuvitella, että monessa perheessä lomarytmistä arkirytmiin siirtyminen aiheuttaa jonkin verran stressiä tai väsymystä. Aiheesta on kirjoitettu viime päivinä useissa lehdissä sekä MLL blogissa, jossa suositellaan vanhempia varaamaan aikaa kaikenikäisille koululaisille.

Jos ohjeista huolimatta jokin jää mietityttämään tai haluaisit vain purkaa kuormaa ja jutella jollekin, oleppa hyvä ja kilauta Koutsille, puh: 043-8266279 (ma-pe klo 10-18).