Hetki arjessa – läsnälon voima

Tapahtui eräänä päivänä Vantaan Perhekoutsien vierailulla avoimen varhaiskasvatuksen toimipisteessä:

Keskustelimme  vanhemman kanssa siitä, miten hyvin pieni lapsi on jaksanut leikkiä pelkällä pallolla ja istuintyynykasalla jo pitkän tovin (ainakin suhteutettuna leikkijän ikään). Aina ei todellakaan tarvita kummoisia juttuja leikin mahdollistamiseen. Leikin aikana lapsi otti hetkellisiä katse- ja/tai kosketuskontakteja aikuiseen useita kertoja, mutta leikki jatkui hyväntuulisena.

Pohdimme myös sitä, kauanko leikki olisi kestänyt, jos aikuinen ei olisikaan ollut läsnä ja valmiina vastaamaan lapsen kontaktin tarpeeseen? Jos aikuinen olisi lapsen leikkiessä vaikkapa selaillut kännykkää, tai kotioloissa vaikkapa katsellut televisiota tai lukenut kirjaa?

Sitäkö se on, se läsnäolon voima?Taidetalo_Pessi-1920_3422_7[1]

Mainokset

Palvelumme muotoilusta

vauva sylissaPerhekoutsit tutustuivat viime viikolla Vantaan varhaiskasvatuksen palveluasiantuntijan Nina Konttisen kanssa palvelumuotoilun maailmaan. Perhekoutsien toimintaahan on perustettu palvelumuotoiluhenkisesti. Olemme paljon kyselleet perheiltä minkälaista palvelua he tarvitsevat. Toimintaamme olemme pyrkineet muotoilemaan perheiden toiveiden mukaan. Itse asiassa jokainen perheen yhteydenotto aloittaa oman pienen palvelumuotoiluprosessin: ”Miten voimme auttaa?” ”Mikä teidän perheen tilanne?” ”Mihin tarvitsette apua?” ”Miten voisimme yhdessä teidän kanssa ratkaista pulmanne?”

Usein perheet kysyvät miten Perhekoutsit toimivat. Kysymykseen on vaikea vastata, koska Perhekoutsit toimivat perheen tilanteen ja tarpeiden mukaan. Perhekoutseilla ei ole yhtä ennaltamäärättyä toimintatapaa tai menetelmää. Perheen tilanne ja avun tarve määrittää toimintatapaamme.

Perhekoutsien palveluun kuuluu uudelleenmuotoiltavuus. Pyrimme tulevaisuudessakin toimimaan perheiden tarpeiden mukaan. Jos vantaalaisten perheiden tarpeet ja tilanteet muuttuvat laajassa mittakaavassa, on Perhekoutsienkin syytä mukauttaa palveluaan. On turha tarjota palvelua, jota eilispäivän perheet ovat tarvinneet. Jotta pysyisimme joustavina ja ketterinä tarvitsemme vantaalaisilta tietoa. Kertokaa meille mitä perheet tarvitsevat! Kertokaa miten Perhekoutsit voisivat palvella vantaalaisia perheitä!

Jos olet ollut Perhekoutseihin yhteydessä ja olette tehneet jotain yhdessä, voit lähettää palautetta koutsauksesta täällä.

Jos sinulla on antaa ideoita tai aloitteita Perhekoutseille, voit tehdä sen aloitelaatikossamme.

Haluista ja tarpeista

Metsäpoika

Lapsiperheen elämä pyörii paljon tarpeiden ja halujen ympärillä. Itse asiassa lapsia ei ehkä olisikaan ilman haluja… 😉 Kun halut on täytetty alkaa odotus, joka on täynnä erilaisten tarpeiden ja halujen täyttämistä. Miehet ostavat muutaman uuden auton ja äidit syövät laastia ja lakua keskiyöllä.

Kun lapsi on syntynyt alkaa lapsen tarpeiden tyydyttäminen. Syliä, ruokaa, unta ja kuivaa vaippaa. Ja vähän lisää syliä, ruokaa, unta ja kuivia vaippoja.  Parhaimmillaan vanhempi arvaa vastasyntyneen tarpeen oikein ja osaa tarjota oikeata vaihtoehtoa; syliä, ruokaa, unta tai kuivaa vaippaa.  Oman esikoiseni kanssa kirjasimme ruokailu- ja nukkumisaikoja ylös, jotta osasimme helpommin arvata, mikä tarve mahtaisi olla milloinkin itkun takana. Toimi meillä, vaikka läheiset ihmettelivätkin ”kellontarkkaa” toimintaamme.

Vanhemmilla menee aikaa lapsensa tarpeiden opetteluun. Ja kun ne on saanut suunnilleen haltuun alkaa lapsen tarpeet kehittymään. Vauvasta tulee koko ajan sosiaalisempi, liikkuvampi ja tarkkaavaisempi. Ja pikku hiljaa alkavat lapsen omat haluamiset olemaan isommassa roolissa. Lapsella on tarve uneen ja yksilöllinen tapa nukahtaa, asettua lepäämään. Joku haluaa kuulla laulua, joku haluaa silittelyä, jollekin vanhemman rauhallinen hengitys riittää rauhoittumiseen ja joku haluaa nämä kaikki. Tällaisiin tapoihin – rutiineihin – voivat vanhemmat paljon vaikuttaa.  Lapsen voi ”ohjata” haluamaan asioita, jotka on helppo toteuttaa ja jotka palvelevat arjen sujumista.  Jotkut lapsen haluamiset ovat täysin lapsilähtöisiä. Lapsen temperamenttiin ja omaan luonteeseen liittyviä ja sisäsyntyisiä. Esimerkiksi syöttäessäni omaa kahdeksan kuukautista vauvaani, hän haluaa pitää kädessään omaa lusikkaa. Varaankin yleensä kaksi lusikkaa ruokailuun. Sen lisäksi vauvani haluaisi pitää lautasta kädessänsä ja heilutella lautasta ylösalaisin. Tätä halua en yleensä täytä.

Alle vuotiaan lapsen halua on vielä melko helppo toteuttaa ja rajata. Haasteet multiploituvat uhmaiässä, jolloin lapsi alkaa opettelemaan tahtoamista oikein urakalla. Lapselle tahtoamiset ja haluamiset ovat silloin I.S.O.J.A. asioita. Ne tuntuvat lapselle välttämättömiltä tarpeilta. Mutta parittomien sandaalien käyttämistä syksynsateilla ei ole kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Näissä tilanteissa vanhemmalta vaadittaisiin lehmänhermoista kykyä toimia sovittelijana, neuvottelijana, tuomarina ja poliisina. Kuinkahan Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu presidentti Martti Ahtisaari pärjäisi uhmaikäisen kanssa?

explosion-147909_640

Kaikessa haastavuudessaan uhmaikä on tärkeä kehitysvaihe. On kaunista ja ihanaa, kun lapsen oma mieli kasvaa ja kehittyy. Helppo sanoa, kun oma lapsi on vielä 8 kk. Mutta uhmaiästä kyllä selviää – vaikka sitten pienellä Perhekoutsin jeesillä.