Joulu tulee-Oletko valmis?

Nyt se on lähellä. Ensimmäiset luukut joulukalenterista on aukaistu ja enää 22 yötä jouluun, TipTapTipeTap. Joulu ja sen tuleminen on kirvoittanut monia keskustelunaiheita perhekahviloissa, asukaspuistoissa, avoimissa päiväkodeissa, kotikäynneillä, kahvitauoilla, kaduilla ja toreilla. Joulu on selvästikin juhla, joka herättää tunteita meissä kaikissa. Johtuuko se siitä, että meillä kaikilla on jouluun liittyviä muistoja vai siitä, ettei joululta oikein voi välttyä. Ensimmäiset kaupalliset lelulehtiset kolahtavat postiluukusta jo lokakuussa, samoin kauppojen hyllyt alkavat pursuamaan joulutavaraa ennen kuin on edes kesäkamoista päästy eroon. Työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa puhutaan joululomasta ja katuvaloissa vilkkuvat tähdet heti ensimmäisten hämäräkelien tultua.

Joulu

Koutsina olen kohdannut perheitä, joissa ”tonttukortti” on otettu käyttöön jo lokakuussa. Erään perheen isä tuuletteli hurmioissaan sitä, miten lapset pukevat niin reippaasti vaatteet päälle kun vähän mainitseekin tonttujen tarkkailevista silmäpareista.(Toki kävimme keskustelua siitä, että toukokuussa tuota korttia ei ehkä kannata enää käyttää). Pohjois-Suomessa asuvan ystäväni lapsen urheiluseura on vienyt tänä vuonna tonttuteeman vielä hiukan pidemmälle; Perheet voivat tilata tonttuja vilahtamaan ikkunan taakse pientä korvausta vastaan 🙂 Mitä kaikkea Joulu tuokin tullessaan. Mikä sitten joulussa on oikein ja mikä väärin? Ja kuka sen oikein määrittää?

Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että jokainen perhe tekee joulustaan juuri sen näköisen kun haluaa. Sukulaisia ei tarvitse pyytää jouluksi vierailulle, jos seurauksena on riitelyä ja pahaa mieltä. Jouluna voi syödä kanaa tai lihapullia, jos kukaan ei tykkää kinkusta. Jouluun liittyy kuitenkin paljon traditioita, jotka velvoittavat meitä toimimaan ehkä tietyllä, ei aina niinkään halutulla tavalla. Yhteisen sävelen löytyminen mahdollisimman vähäisillä riitasoinnuilla olisi varmaan se halutuin tapa. Ajatus, että kaikilla perheenjäsenillä olisi mahdollisuus rauhalliseen ja kiirettömään jouluun. Välillä se voi tarkoittaa jostain luopumista ja jonkun asian uudelleen miettimistä. Oman näköisen joulun tekeminen voi olla välillä mahdotonta esim. perheen taloudellisen tilanteen takia. Onneksi on paljon yhdistyksiä, seurakuntia ja erilaisia tahoja, jotka yrittävät helpottaa ja auttaa joulumielen löytymisessä. Erään perheen yksinhuoltaja isä kiteytti joulun sisällön näin: ”Meillä lapset ovat saaneet viimeksi kaksi vuotta sitten lahjoja, eikä meillä ruokakaan nyt niin ihmeellistä ole, mutta me olemme perheenä yhdessä. Se on tärkeintä”.

Itse huomaan (jälkikasvun jo ”tonttukortti-iän” ohittaneena) odottavani eniten myös sitä yhdessä olemista. Sitä olotilaa kun voi vaan olla. Pipareiden leipomisen sijaan voin laittaa kanelia ja muita mausteita uunipellille ja tupsauttaa tuoksut ilmoille  ja nauttia kaupan tekeleitä hyvällä omallatunnolla. Voin syöttää villakoiria sen sijaan että jyystäisin hammasharjalla pesuhuoneen kaakeleita ja pesisin kaikki kaapit ja katot. Kolmesta asiasta en suostu luopumaan: Kinkusta, kuusesta ja ”Lumiukko”-animaatiosta. Ne ovat vain minun perheeni Traditioita.

.

Hyvää Joulunodotusta!

P.S Voit lukea ja  seurata joulunajan ajatuksia, pohdintoja ja mietteitä lisää Vantaan perheneuvolan facebook sivuilla, jossa joka päivä aukeaa uusi luukku.

 

Hetki arjessa – läsnälon voima

Tapahtui eräänä päivänä Vantaan Perhekoutsien vierailulla avoimen varhaiskasvatuksen toimipisteessä:

Keskustelimme  vanhemman kanssa siitä, miten hyvin pieni lapsi on jaksanut leikkiä pelkällä pallolla ja istuintyynykasalla jo pitkän tovin (ainakin suhteutettuna leikkijän ikään). Aina ei todellakaan tarvita kummoisia juttuja leikin mahdollistamiseen. Leikin aikana lapsi otti hetkellisiä katse- ja/tai kosketuskontakteja aikuiseen useita kertoja, mutta leikki jatkui hyväntuulisena.

Pohdimme myös sitä, kauanko leikki olisi kestänyt, jos aikuinen ei olisikaan ollut läsnä ja valmiina vastaamaan lapsen kontaktin tarpeeseen? Jos aikuinen olisi lapsen leikkiessä vaikkapa selaillut kännykkää, tai kotioloissa vaikkapa katsellut televisiota tai lukenut kirjaa?

Sitäkö se on, se läsnäolon voima?Taidetalo_Pessi-1920_3422_7[1]

Pimenevät illat

lyhty ja lehmä

Niin se on syksy jälleen, illat pimenevät ja ihmiset vetäytyvät pihoilta kotiensa suojaan.

Tummennetulla tekstillä olevat lauseet ovat Jope Ruonansuulta lainatun hahmon sivupersoonan vastaväitteitä ehdotetuille  asioille…

Olisiko nyt siis aikaa viettää perheen kesken hieman enemmän aikaa esim. pelaillen lautapelejä, tehden ruokaa yhdessä, leikkien tai kirjaa lapsille lukien ja käydä uimassa perheen kanssa…No mutta miksi olisi? Eihän se arki muutu yhtään hitaammaksi, vaikka illat pimenevät. Ihme juttuja…

Voisiko ajatella, että yrittäisi ainakin kerran viikossa tai kerran kuussa viettää perheen yhteistä aikaa? Touhuisitte jotakin yhdessä. Sen ei tarvitse olla mitään ihmeellistä ja isoa, vaan ihan tavallista pientä, mutta  yhdessä tehden. No, ehkä voisi ottaa mietintään, mutta en lupaa mitään…

Vantaan Perhekoutsit kannustavat perheitä tekemään asioita yhdessä koko perheen kesken!

 

 

Perunoita ja tilastoja

potatoes-411975_1280

Usein lasten kesäleireillä pääsee lukemaan tilastoja esimerkiksi perunoiden käytöstä: ”Tällä leirillä on kuorittu 2.675 perunaa.” Perhekoutsitkin ovat pitäneet tilastoja toiminnastaan. Yhtään perunaa emme ole käyttäneet. Sen sijaan olemme leikkipuistoissa, asukaspuistoissa, avoimissa päiväkodeissa, kouluissa, päiväkodeissa, netissä sekä asuntomessuilla tavanneet yli tuhat vanhempaa! Näille noin tuhannelle vanhemmalle olemme kertoneet Perhekoutseista, kyselleet heidän toiveita lapsiperhepalveluille ja keskustelleet lapsiperheen arjesta.

Perheen toivomuksesta olemme tiiviimmin työskennelleet 58 perheen kanssa. Nämä perheet ovat olleet moninaisia. On ydinperheitä, eroavia perheitä, eronneita perheitä, uusperheitä ja yhden vanhemman perheitä. Perheet ovatkin nykyään monenlaisia. Lapsi saattaa olla samaan aikaan perhe(id)ensä nuorin ja vanhin. Perheiden lapsimäärä on vaihdellut yhdestä kuuteen. Alakouluikäisiä on ollut 40 % ja 3-6 –vuotiaita 32 %. Näiden perheiden kanssa olemme olleet kontaktissa 245 kertaa; puhelimitse, viestein tai kasvotusten. 14 perheen kanssa on työskennelty vain puhelimitse ja 9 perheen kanssa vain sähköpostitse. Facebookissa olemme lähettäneet privaviestejä 10 vanhemman kanssa.

Perhekoutsien tilastoja tulee jatkossakin kasvattamaan perhekohtaisen työskentelyn lisäksi myös tukevat kohtaamiset peruspalveluissa. Tulemme näkymään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arjessa tavalla tai toisella. Tule siis nykimään sinisen koutsihupparin hihasta, kun sellaisen näet! Ja aina voit myös ottaa meihin yhteyttä puhelimitse tai internetitse: 043-8266279, vantaan.perhekoutsit@vantaa.fi tai facebook.com/vantaanperhekoutsit.

Koutsien  työnsarkaa

Olemme käyneet useissa vantaalaisissa alakouluissa sekä päiväkotien vanhempainilloissa esittelemässä toimintaamme nyt alkusyksyn aikana. Kiinnostuneisuus työtämme kohtaan on lämmittänyt mieltä. Esittäytymistilaisuudet ja esitteiden jakaminen ovat poikineet yhteydenottoja suoraan vanhemmilta, jota me koutsit toivoimmekin. Meidät on löydetty!

Vanhemmat ovat toivoneet keskustelutukea lasten haastavaan ja temperamenttiseen käytökseen. Olemme käyneet tapaamisilla yhdessä vanhempien kanssa läpi lasten ikätasoista kehitystä. Arjen hallintaan niin lapsen kuin koko perheenkin osalta on mietitty ratkaisuja.  Olemme työskennelleet kodin pelisääntöjen parissa tehden sopimuksia vastuualueista.  Osa perheistä on kaivannut apua perheen sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin.  Jonkin verran on ollut tapaamisia alakouluikäisten ja heidän kanssa työskentelevien yhteistyötahojen kanssa.  Monimuotoiset perheet

Olemme kohdanneet näiden viikkojen aikana väsyneitä vanhempia kuin myös vanhempia, jotka ovat ensimmäisen keskustelun jälkeen saaneet uusia tapoja toimia arjessaan. Koutsit ovat toimineet peilauspintana vanhemmille. Usein vastaukset/ voimavarat ovat olleet jo vanhempien tiedossa, ehkä vain hieman hukassa.  Koutsit ovat tavanneet perhekirjon moninaisuutta mm. ydinperheitä, eroperheitä, yksinhuoltajia ja maahanmuuttajataustaisia perheitä.  Kaikenlaisille perheille on aikaa.

Osalle perheistä me koutsit emme ole olleet tarpeeksi vahva tuki.  Näiden perheiden kanssa olemme etsineet heille vahvempaa ja pidempikestoista tukea muista palveluista.

Vanhemmuus on maisema-arkkitehtuuria.

Virtaava vesi

Perhekoutsit ovat nyt tavanneet vantaalaisia lapsiperheitä auttamisen merkeissä pari viikkoa. Asiakasperheidemme arkihaasteet ovat olleet erotilanteita, lasten rajattomuutta, vanhempien väsymystä ja lasten erityistarpeita. Suuri osa asiakkuuksista on tullut meille yhteistyökumppaneilta ohjattuna. Muutamat perheet ovat ottaneet suoraan meihin yhteyttä. Suoria yhteydenottoja perheiltä toivomme lisää. Tilanne vaatinee meiltä lisää markkinointitoimenpiteitä. Perhekoutsien jalkautuminen kouluihin ja päiväkoteihin onkin alkanut. Kutsuja alakoulujen ja päiväkotien tilaisuuksiin otetaan ilolla vastaan lisääkin!

Viikon asiakastapaamisissa on tullut kaksi vertausta mieleen. Olen kuullut, että ”luonto ei tee mitään turhaan”. Esimerkiksi jokaisen kasvin jokainen osa on olemassa jotain tarkoitusta varten, vaikka ne näyttäytyisivätkin meille turhilta. Tämä tuli mieleen, kun kuuntelin vanhemman puhetta lapsestaan, joka ei tehnyt yhtään turhaa liikettä kodinhoidollisten tehtävien eteen. Kukkasissa ja teineissä on paljon samaa.

Toinen vertaus liittyy siihen miten lapset muovautuvat tähän maailmaan vanhempiensa mukaan. Vanhemmat ovat maasto ja lapset ovat vesi, joka virtaa maaston muotojen mukaan sinne minne on helpointa virrata. Vesi valitsee aina helpoimman reitin. Vesi ei ole lähtökohtaisesti ilkeää tai laiskaa, vaan se vaan toimii fysiikan lakien ja maaston muotojen mukaan. Tiiviissä vuorovaikutuksessa maaston muotojen kanssa. Vanhemmuus on maisema-arkkitehtuuria.

Perhekoutsit – Puutarha-asiantuntijasi jo vuodesta 2015!

Päivän musavinkki: Paleface, Askarrellaan maailmaa (Vier. Jonna Tervomaa) albumilta Luova tuho

Ihanat asiakkaat!

Komppaan edellistä blogitekstiä ja totean, että työn äärelle on todellakin ollut kiva palata – eikä vähiten sen vuoksi, että saimme – vihdoin – käynnistää asiakastyötä! Kaikki kunnia toki myös suunnittelulle ja valmistelulle, josta osa on kriittisen tärkeää asiakastyön onnistumiselle.

Suuri kiitos kuuKoulut alkavat kalenteri 2luu teille rohkeille vanhemmille, jotka olette jo olleet meihin yhteydessä joko puhelimitse, sähköpostilla tai facebook-viestein. On kiva huomata, että voimme työskennellä aidosti monikanavaisesti, eikä se jäänyt vain suunnitteluksi. Kiitos luottamuksesta, jota olette meille osoittaneet keskustelemalla asioistanne kanssamme ja/tai avaamalla meille kotinne ovet.  Olemmehan kuitenkin olemassa täällä vain teitä varten.

Koulut ja esikoulut alkavat ainakin meillä täällä Vantaalla ensi viikolla. Voisin kuvitella, että monessa perheessä lomarytmistä arkirytmiin siirtyminen aiheuttaa jonkin verran stressiä tai väsymystä. Aiheesta on kirjoitettu viime päivinä useissa lehdissä sekä MLL blogissa, jossa suositellaan vanhempia varaamaan aikaa kaikenikäisille koululaisille.

Jos ohjeista huolimatta jokin jää mietityttämään tai haluaisit vain purkaa kuormaa ja jutella jollekin, oleppa hyvä ja kilauta Koutsille, puh: 043-8266279 (ma-pe klo 10-18).