Joulu tulee-Oletko valmis?

Nyt se on lähellä. Ensimmäiset luukut joulukalenterista on aukaistu ja enää 22 yötä jouluun, TipTapTipeTap. Joulu ja sen tuleminen on kirvoittanut monia keskustelunaiheita perhekahviloissa, asukaspuistoissa, avoimissa päiväkodeissa, kotikäynneillä, kahvitauoilla, kaduilla ja toreilla. Joulu on selvästikin juhla, joka herättää tunteita meissä kaikissa. Johtuuko se siitä, että meillä kaikilla on jouluun liittyviä muistoja vai siitä, ettei joululta oikein voi välttyä. Ensimmäiset kaupalliset lelulehtiset kolahtavat postiluukusta jo lokakuussa, samoin kauppojen hyllyt alkavat pursuamaan joulutavaraa ennen kuin on edes kesäkamoista päästy eroon. Työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa puhutaan joululomasta ja katuvaloissa vilkkuvat tähdet heti ensimmäisten hämäräkelien tultua.

Joulu

Koutsina olen kohdannut perheitä, joissa ”tonttukortti” on otettu käyttöön jo lokakuussa. Erään perheen isä tuuletteli hurmioissaan sitä, miten lapset pukevat niin reippaasti vaatteet päälle kun vähän mainitseekin tonttujen tarkkailevista silmäpareista.(Toki kävimme keskustelua siitä, että toukokuussa tuota korttia ei ehkä kannata enää käyttää). Pohjois-Suomessa asuvan ystäväni lapsen urheiluseura on vienyt tänä vuonna tonttuteeman vielä hiukan pidemmälle; Perheet voivat tilata tonttuja vilahtamaan ikkunan taakse pientä korvausta vastaan 🙂 Mitä kaikkea Joulu tuokin tullessaan. Mikä sitten joulussa on oikein ja mikä väärin? Ja kuka sen oikein määrittää?

Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että jokainen perhe tekee joulustaan juuri sen näköisen kun haluaa. Sukulaisia ei tarvitse pyytää jouluksi vierailulle, jos seurauksena on riitelyä ja pahaa mieltä. Jouluna voi syödä kanaa tai lihapullia, jos kukaan ei tykkää kinkusta. Jouluun liittyy kuitenkin paljon traditioita, jotka velvoittavat meitä toimimaan ehkä tietyllä, ei aina niinkään halutulla tavalla. Yhteisen sävelen löytyminen mahdollisimman vähäisillä riitasoinnuilla olisi varmaan se halutuin tapa. Ajatus, että kaikilla perheenjäsenillä olisi mahdollisuus rauhalliseen ja kiirettömään jouluun. Välillä se voi tarkoittaa jostain luopumista ja jonkun asian uudelleen miettimistä. Oman näköisen joulun tekeminen voi olla välillä mahdotonta esim. perheen taloudellisen tilanteen takia. Onneksi on paljon yhdistyksiä, seurakuntia ja erilaisia tahoja, jotka yrittävät helpottaa ja auttaa joulumielen löytymisessä. Erään perheen yksinhuoltaja isä kiteytti joulun sisällön näin: ”Meillä lapset ovat saaneet viimeksi kaksi vuotta sitten lahjoja, eikä meillä ruokakaan nyt niin ihmeellistä ole, mutta me olemme perheenä yhdessä. Se on tärkeintä”.

Itse huomaan (jälkikasvun jo ”tonttukortti-iän” ohittaneena) odottavani eniten myös sitä yhdessä olemista. Sitä olotilaa kun voi vaan olla. Pipareiden leipomisen sijaan voin laittaa kanelia ja muita mausteita uunipellille ja tupsauttaa tuoksut ilmoille  ja nauttia kaupan tekeleitä hyvällä omallatunnolla. Voin syöttää villakoiria sen sijaan että jyystäisin hammasharjalla pesuhuoneen kaakeleita ja pesisin kaikki kaapit ja katot. Kolmesta asiasta en suostu luopumaan: Kinkusta, kuusesta ja ”Lumiukko”-animaatiosta. Ne ovat vain minun perheeni Traditioita.

.

Hyvää Joulunodotusta!

P.S Voit lukea ja  seurata joulunajan ajatuksia, pohdintoja ja mietteitä lisää Vantaan perheneuvolan facebook sivuilla, jossa joka päivä aukeaa uusi luukku.

 

Hetki arjessa – läsnälon voima

Tapahtui eräänä päivänä Vantaan Perhekoutsien vierailulla avoimen varhaiskasvatuksen toimipisteessä:

Keskustelimme  vanhemman kanssa siitä, miten hyvin pieni lapsi on jaksanut leikkiä pelkällä pallolla ja istuintyynykasalla jo pitkän tovin (ainakin suhteutettuna leikkijän ikään). Aina ei todellakaan tarvita kummoisia juttuja leikin mahdollistamiseen. Leikin aikana lapsi otti hetkellisiä katse- ja/tai kosketuskontakteja aikuiseen useita kertoja, mutta leikki jatkui hyväntuulisena.

Pohdimme myös sitä, kauanko leikki olisi kestänyt, jos aikuinen ei olisikaan ollut läsnä ja valmiina vastaamaan lapsen kontaktin tarpeeseen? Jos aikuinen olisi lapsen leikkiessä vaikkapa selaillut kännykkää, tai kotioloissa vaikkapa katsellut televisiota tai lukenut kirjaa?

Sitäkö se on, se läsnäolon voima?Taidetalo_Pessi-1920_3422_7[1]

Pimenevät illat

lyhty ja lehmä

Niin se on syksy jälleen, illat pimenevät ja ihmiset vetäytyvät pihoilta kotiensa suojaan.

Tummennetulla tekstillä olevat lauseet ovat Jope Ruonansuulta lainatun hahmon sivupersoonan vastaväitteitä ehdotetuille  asioille…

Olisiko nyt siis aikaa viettää perheen kesken hieman enemmän aikaa esim. pelaillen lautapelejä, tehden ruokaa yhdessä, leikkien tai kirjaa lapsille lukien ja käydä uimassa perheen kanssa…No mutta miksi olisi? Eihän se arki muutu yhtään hitaammaksi, vaikka illat pimenevät. Ihme juttuja…

Voisiko ajatella, että yrittäisi ainakin kerran viikossa tai kerran kuussa viettää perheen yhteistä aikaa? Touhuisitte jotakin yhdessä. Sen ei tarvitse olla mitään ihmeellistä ja isoa, vaan ihan tavallista pientä, mutta  yhdessä tehden. No, ehkä voisi ottaa mietintään, mutta en lupaa mitään…

Vantaan Perhekoutsit kannustavat perheitä tekemään asioita yhdessä koko perheen kesken!

 

 

Perunoita ja tilastoja

potatoes-411975_1280

Usein lasten kesäleireillä pääsee lukemaan tilastoja esimerkiksi perunoiden käytöstä: ”Tällä leirillä on kuorittu 2.675 perunaa.” Perhekoutsitkin ovat pitäneet tilastoja toiminnastaan. Yhtään perunaa emme ole käyttäneet. Sen sijaan olemme leikkipuistoissa, asukaspuistoissa, avoimissa päiväkodeissa, kouluissa, päiväkodeissa, netissä sekä asuntomessuilla tavanneet yli tuhat vanhempaa! Näille noin tuhannelle vanhemmalle olemme kertoneet Perhekoutseista, kyselleet heidän toiveita lapsiperhepalveluille ja keskustelleet lapsiperheen arjesta.

Perheen toivomuksesta olemme tiiviimmin työskennelleet 58 perheen kanssa. Nämä perheet ovat olleet moninaisia. On ydinperheitä, eroavia perheitä, eronneita perheitä, uusperheitä ja yhden vanhemman perheitä. Perheet ovatkin nykyään monenlaisia. Lapsi saattaa olla samaan aikaan perhe(id)ensä nuorin ja vanhin. Perheiden lapsimäärä on vaihdellut yhdestä kuuteen. Alakouluikäisiä on ollut 40 % ja 3-6 –vuotiaita 32 %. Näiden perheiden kanssa olemme olleet kontaktissa 245 kertaa; puhelimitse, viestein tai kasvotusten. 14 perheen kanssa on työskennelty vain puhelimitse ja 9 perheen kanssa vain sähköpostitse. Facebookissa olemme lähettäneet privaviestejä 10 vanhemman kanssa.

Perhekoutsien tilastoja tulee jatkossakin kasvattamaan perhekohtaisen työskentelyn lisäksi myös tukevat kohtaamiset peruspalveluissa. Tulemme näkymään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arjessa tavalla tai toisella. Tule siis nykimään sinisen koutsihupparin hihasta, kun sellaisen näet! Ja aina voit myös ottaa meihin yhteyttä puhelimitse tai internetitse: 043-8266279, vantaan.perhekoutsit@vantaa.fi tai facebook.com/vantaanperhekoutsit.

Koutsien  työnsarkaa

Olemme käyneet useissa vantaalaisissa alakouluissa sekä päiväkotien vanhempainilloissa esittelemässä toimintaamme nyt alkusyksyn aikana. Kiinnostuneisuus työtämme kohtaan on lämmittänyt mieltä. Esittäytymistilaisuudet ja esitteiden jakaminen ovat poikineet yhteydenottoja suoraan vanhemmilta, jota me koutsit toivoimmekin. Meidät on löydetty!

Vanhemmat ovat toivoneet keskustelutukea lasten haastavaan ja temperamenttiseen käytökseen. Olemme käyneet tapaamisilla yhdessä vanhempien kanssa läpi lasten ikätasoista kehitystä. Arjen hallintaan niin lapsen kuin koko perheenkin osalta on mietitty ratkaisuja.  Olemme työskennelleet kodin pelisääntöjen parissa tehden sopimuksia vastuualueista.  Osa perheistä on kaivannut apua perheen sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin.  Jonkin verran on ollut tapaamisia alakouluikäisten ja heidän kanssa työskentelevien yhteistyötahojen kanssa.  Monimuotoiset perheet

Olemme kohdanneet näiden viikkojen aikana väsyneitä vanhempia kuin myös vanhempia, jotka ovat ensimmäisen keskustelun jälkeen saaneet uusia tapoja toimia arjessaan. Koutsit ovat toimineet peilauspintana vanhemmille. Usein vastaukset/ voimavarat ovat olleet jo vanhempien tiedossa, ehkä vain hieman hukassa.  Koutsit ovat tavanneet perhekirjon moninaisuutta mm. ydinperheitä, eroperheitä, yksinhuoltajia ja maahanmuuttajataustaisia perheitä.  Kaikenlaisille perheille on aikaa.

Osalle perheistä me koutsit emme ole olleet tarpeeksi vahva tuki.  Näiden perheiden kanssa olemme etsineet heille vahvempaa ja pidempikestoista tukea muista palveluista.

Vanhemmuus on maisema-arkkitehtuuria.

Virtaava vesi

Perhekoutsit ovat nyt tavanneet vantaalaisia lapsiperheitä auttamisen merkeissä pari viikkoa. Asiakasperheidemme arkihaasteet ovat olleet erotilanteita, lasten rajattomuutta, vanhempien väsymystä ja lasten erityistarpeita. Suuri osa asiakkuuksista on tullut meille yhteistyökumppaneilta ohjattuna. Muutamat perheet ovat ottaneet suoraan meihin yhteyttä. Suoria yhteydenottoja perheiltä toivomme lisää. Tilanne vaatinee meiltä lisää markkinointitoimenpiteitä. Perhekoutsien jalkautuminen kouluihin ja päiväkoteihin onkin alkanut. Kutsuja alakoulujen ja päiväkotien tilaisuuksiin otetaan ilolla vastaan lisääkin!

Viikon asiakastapaamisissa on tullut kaksi vertausta mieleen. Olen kuullut, että ”luonto ei tee mitään turhaan”. Esimerkiksi jokaisen kasvin jokainen osa on olemassa jotain tarkoitusta varten, vaikka ne näyttäytyisivätkin meille turhilta. Tämä tuli mieleen, kun kuuntelin vanhemman puhetta lapsestaan, joka ei tehnyt yhtään turhaa liikettä kodinhoidollisten tehtävien eteen. Kukkasissa ja teineissä on paljon samaa.

Toinen vertaus liittyy siihen miten lapset muovautuvat tähän maailmaan vanhempiensa mukaan. Vanhemmat ovat maasto ja lapset ovat vesi, joka virtaa maaston muotojen mukaan sinne minne on helpointa virrata. Vesi valitsee aina helpoimman reitin. Vesi ei ole lähtökohtaisesti ilkeää tai laiskaa, vaan se vaan toimii fysiikan lakien ja maaston muotojen mukaan. Tiiviissä vuorovaikutuksessa maaston muotojen kanssa. Vanhemmuus on maisema-arkkitehtuuria.

Perhekoutsit – Puutarha-asiantuntijasi jo vuodesta 2015!

Päivän musavinkki: Paleface, Askarrellaan maailmaa (Vier. Jonna Tervomaa) albumilta Luova tuho

Ihanat asiakkaat!

Komppaan edellistä blogitekstiä ja totean, että työn äärelle on todellakin ollut kiva palata – eikä vähiten sen vuoksi, että saimme – vihdoin – käynnistää asiakastyötä! Kaikki kunnia toki myös suunnittelulle ja valmistelulle, josta osa on kriittisen tärkeää asiakastyön onnistumiselle.

Suuri kiitos kuuKoulut alkavat kalenteri 2luu teille rohkeille vanhemmille, jotka olette jo olleet meihin yhteydessä joko puhelimitse, sähköpostilla tai facebook-viestein. On kiva huomata, että voimme työskennellä aidosti monikanavaisesti, eikä se jäänyt vain suunnitteluksi. Kiitos luottamuksesta, jota olette meille osoittaneet keskustelemalla asioistanne kanssamme ja/tai avaamalla meille kotinne ovet.  Olemmehan kuitenkin olemassa täällä vain teitä varten.

Koulut ja esikoulut alkavat ainakin meillä täällä Vantaalla ensi viikolla. Voisin kuvitella, että monessa perheessä lomarytmistä arkirytmiin siirtyminen aiheuttaa jonkin verran stressiä tai väsymystä. Aiheesta on kirjoitettu viime päivinä useissa lehdissä sekä MLL blogissa, jossa suositellaan vanhempia varaamaan aikaa kaikenikäisille koululaisille.

Jos ohjeista huolimatta jokin jää mietityttämään tai haluaisit vain purkaa kuormaa ja jutella jollekin, oleppa hyvä ja kilauta Koutsille, puh: 043-8266279 (ma-pe klo 10-18).

Arki on asenne

Virkistävän loman jälkeen on aina kiva palata työn äärelle. Kesäloma tuli siis vihdoin, se oli ja meni ja nyt alkaa arki. Suomessa vietetyn loman jälkeen ei juurikaan ole rusketusraitoja mitä esitellä työkavereille, mutta tapahtumia ja hetkiä on sitäkin enemmän mitä muistella.

Jokainen viettää lomansa haluamallaan tavalla, tai ainakin yrittää. Villi veikkaukseni on, että  lomailuun kuuluu olennaisesti poikkeavat rutiinit. Moni näkeekin melkoisesti vaivaa järjestääkseen ihanan loman, odotukset voivat olla korkealla, joskin ne voivat olla hyvinkin erilaisia perheenjäsenten kesken. Entä jos odotukset pettävät? Aurinko ei paista, hyttysiä on liikaa, auto hajoaa, iskee kesäflunssa jne. Siinäkö se sitten oli ja taas pitää jaksaa vuosi……

Helsingin sanomissa (2.8.2015) oli Tampereen yliopiston lomatutkijan Jessica De Bloomin mielenkiintoinen artikkeli siitä, miten hyvin vietetty arki palauttaa yhtä hyvin kuin loma. Se ei välttämättä tapahdu itsestään, vaan jokaisen on nähtävä hiukan vaivaa järjestääkseen arkeaan uudestaan. ”Usein olemme liian laiskoja huomaamaan, että lomalla ilahduttavia asioita voisi tehdä myös arkena.” Jessica kertoo.

Mitä se voisi tarkoittaa? Työnantaja tuskin ilahtuu päivän aikana nukuttavista päikkäreistä tai auringonottamisesta bikineissä keskellä parkkipaikkaa : ) Lapsiperheen näkökulmasta voisin kuvitella sen tarkoittavan esim. sitä, että arjen aikataulutusta mietittäisiin uudestaan. Voisiko yksittäisistä harrastuksista karsia ja lisätä perheen yhteistä aikaa esim. lautapeli-/elokuvailtojen muodossa? Retkeillä lähimaastossa? Chillailla tekemättä mitään aikatauluja? Lomatutkijan viesti on selkeä; ”Joutenolo tekee monelle loman, ja aivot rakastavat tyhjäkayntiä myös arkena.” Joutenoloakin voi opetella.

Please park here

Asiaa voisi ajatella myös siltä kantilta, että vuodessa on 365 päivää, joista keskimäärin lomailemme 35-40 päivää. Lyhyen matematiikan oppimäärällä voisin väittää, että elämme arkea suhteellisen paljon enemmän kuin varsinaista lomaa. Miksi emme siis asettaisi panoksia arjessa ilahduttavien asioiden vaalimiseen, perheen yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen.

Perhekoutsien arki alkoi eilen ja täällä istumme taas sorvin ääressä. Keskisuomalaisena, äidinmaidossa rallienglannin saaneena ja Jari-Matti Latvalan voiton kunniaksi koutsien mottona on: ”Moor Gääs, Nou Breiks ”. Kyseisen väitteen perustan siihen, että työhuoneessa käy semmoinen pöhinä ja porina. Asuntomessujen alussa avattuun kyselyyn saatiin vastauksia 138 kpl ja vastauksia kootaan intoa puhkuen. Kiitos kaikille osallistuneille! Perhekoutseihin saa yhteyden puhelimitse (043 826 6279) ma-pe klo 10:00-18:00, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan tai sähköpostiin vantaan.perhekoutsit@vantaa.fi. Meidät löydät myös facebookista!

Lapsiperhe <3 lapsiperhe

Lapset kivetyksellä

Perhekoutsit ovat nyt työskennelleet seitsemän viikkoa. Aikamme olemme pitkälti käyttäneet perheiden toiveiden ja tarpeiden kartoittamiseen, työmme muotoiluun ja markkinointiin sekä yhteistyön virittämiseen. Olemme tavanneet noin 413 perhettä. Yhteistyöpalavereita on kertynyt 12. Facebookissa meistä tykkää 455 henkilöä. Blogissamme on käynyt 1100 vierailijaa.

Asiakastyön aloitamme täydellä tohinalla elokuun 4. päivä. Silloin sitten vaan verkot tötterölle ja puhelimet kuumiksi!! Vielä voit laittaa omat kommenttisi kyselyymme, joka on auki 3.8. asti.Vantaa Kärlek

Perheitä olemme tavanneet mm. Vantaan asuntomessuilla. Olemme lähestyneet perheitä messutohinassa saadaksemme heidät täyttämään kaksisivuisen kyselylomakkeemme. Ja iloksemme varsin monet ovat lomakkeemme halunneet täyttää. Vastauksia on kertynyt vantaalaisten lisäksi mm. lappeenrantalaisilta, turkulaisilta, rovaniemeläisiltä ja kauniaislaisilta. Kiitokset vaan sinne teille kaikille! Lapsiperheiden tarpeet ja toiveet tuntuvat olevan samanlaisia koko valtakunnassa.

Asuntomessujen alussa uskoin, etteivät ainakaan ulkokuntalaiset perheet haluaisi Vantaan Perhekoutsien kyselyyn käyttää yhtään aikaa tai vaivaa. Messuilla kun kaiken maailman myyjää ja arpajaistyrkkyä riittää! ”Tule osallistumaan arvontaan!” ”Nyt tänne messutarjouksemme pariin sieltä!” Itseäni ainakin ärsyttää iholle tunkevat ylipirteät arpajaistypyt ja maireat myyjäpoitsut. Mutta yllätyksekseni perheet suhtautuivat Perhekoutseihin hyvin. Moni perhe ilmoitti mielellään osallistuvan hyvän asian vuoksi, vaikkeivät siitä itse hyötyisikään. Vantaalaiset lapsiperheet, teistä välitetään koko valtakunnassa! Oikeasti voi todeta, että lapsiperheet kantavat huolta lapsiperheistä. Lapsiperheet eivät ole yksin!HHyvis ja Turo netti

P.S. Perhekoutsit lomailevat 20.7.-2.8.2015. Hyvää kesää! Älä unohda vastata kyselyymme!

Asuntomessujen avajaispäivän tunnelmia

Hyvis tehtäväkortit 2 20150710_173115Nyt on tallailtu asuntomessualuetta ristiin rastiin ja pitkin poikin! Sadekuuroinen sää saattoi hieman verottaa kävijämääriä. Lapsiperheitä pääsimme haastattelemaan vain vähän, mutta jonkin verran jaoimme Hyvis-tehtäväkortteja ja kerroimme Vantaan Perhekoutseista. Tehtäväkorttien palauttajille on varattu pieni yllätyslahja!

EtsimmLastenhuone_vino 20150710_142723e alueelta paikkoja, joissa olisi näkemistä ja/tai tekemistä myös lapsille ja lapsenmielisille. Hyvishahmo näyttäytyi ajoittain, ilmapallotaituri ja klovni kiertelivät alueella. Joissakin taloissa oli mielenkiintoisia sisustusideoita lastenhuoneisiin.

Kvartsijuonenpuisto oli mukavan näköinen puisto – tosin lähes tyhjä, kun siellä vierailimme. Puiston reunalta löytyi Sanamaailman esittely ulkopeleistä, joita mekin testasimme ja havaitsimme mielenkiintoisiksi. Lienee mukava esittely myös lasten kanssa liikkuessa.Koutsi puistossa 20150710_123339

Sateelta suojassa Lokin siipien alla.
Sadetta pitelemässä Lokin siipien suojissa.

Labyrinttipihapeli
Labyrinttipeli Sanamaailman esittelyssä

Koutsit ovat messuilla vielä 19.7. saakka, mutta Hyvishahmo on siellä koko asuntomessujen ajan. Tulkaahan moikkaamaan meitä messuille! Kyllä kannattaa!