Arki on asenne

Virkistävän loman jälkeen on aina kiva palata työn äärelle. Kesäloma tuli siis vihdoin, se oli ja meni ja nyt alkaa arki. Suomessa vietetyn loman jälkeen ei juurikaan ole rusketusraitoja mitä esitellä työkavereille, mutta tapahtumia ja hetkiä on sitäkin enemmän mitä muistella.

Jokainen viettää lomansa haluamallaan tavalla, tai ainakin yrittää. Villi veikkaukseni on, että  lomailuun kuuluu olennaisesti poikkeavat rutiinit. Moni näkeekin melkoisesti vaivaa järjestääkseen ihanan loman, odotukset voivat olla korkealla, joskin ne voivat olla hyvinkin erilaisia perheenjäsenten kesken. Entä jos odotukset pettävät? Aurinko ei paista, hyttysiä on liikaa, auto hajoaa, iskee kesäflunssa jne. Siinäkö se sitten oli ja taas pitää jaksaa vuosi……

Helsingin sanomissa (2.8.2015) oli Tampereen yliopiston lomatutkijan Jessica De Bloomin mielenkiintoinen artikkeli siitä, miten hyvin vietetty arki palauttaa yhtä hyvin kuin loma. Se ei välttämättä tapahdu itsestään, vaan jokaisen on nähtävä hiukan vaivaa järjestääkseen arkeaan uudestaan. ”Usein olemme liian laiskoja huomaamaan, että lomalla ilahduttavia asioita voisi tehdä myös arkena.” Jessica kertoo.

Mitä se voisi tarkoittaa? Työnantaja tuskin ilahtuu päivän aikana nukuttavista päikkäreistä tai auringonottamisesta bikineissä keskellä parkkipaikkaa : ) Lapsiperheen näkökulmasta voisin kuvitella sen tarkoittavan esim. sitä, että arjen aikataulutusta mietittäisiin uudestaan. Voisiko yksittäisistä harrastuksista karsia ja lisätä perheen yhteistä aikaa esim. lautapeli-/elokuvailtojen muodossa? Retkeillä lähimaastossa? Chillailla tekemättä mitään aikatauluja? Lomatutkijan viesti on selkeä; ”Joutenolo tekee monelle loman, ja aivot rakastavat tyhjäkayntiä myös arkena.” Joutenoloakin voi opetella.

Please park here

Asiaa voisi ajatella myös siltä kantilta, että vuodessa on 365 päivää, joista keskimäärin lomailemme 35-40 päivää. Lyhyen matematiikan oppimäärällä voisin väittää, että elämme arkea suhteellisen paljon enemmän kuin varsinaista lomaa. Miksi emme siis asettaisi panoksia arjessa ilahduttavien asioiden vaalimiseen, perheen yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen.

Perhekoutsien arki alkoi eilen ja täällä istumme taas sorvin ääressä. Keskisuomalaisena, äidinmaidossa rallienglannin saaneena ja Jari-Matti Latvalan voiton kunniaksi koutsien mottona on: ”Moor Gääs, Nou Breiks ”. Kyseisen väitteen perustan siihen, että työhuoneessa käy semmoinen pöhinä ja porina. Asuntomessujen alussa avattuun kyselyyn saatiin vastauksia 138 kpl ja vastauksia kootaan intoa puhkuen. Kiitos kaikille osallistuneille! Perhekoutseihin saa yhteyden puhelimitse (043 826 6279) ma-pe klo 10:00-18:00, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan tai sähköpostiin vantaan.perhekoutsit@vantaa.fi. Meidät löydät myös facebookista!

Lapsiperhe <3 lapsiperhe

Lapset kivetyksellä

Perhekoutsit ovat nyt työskennelleet seitsemän viikkoa. Aikamme olemme pitkälti käyttäneet perheiden toiveiden ja tarpeiden kartoittamiseen, työmme muotoiluun ja markkinointiin sekä yhteistyön virittämiseen. Olemme tavanneet noin 413 perhettä. Yhteistyöpalavereita on kertynyt 12. Facebookissa meistä tykkää 455 henkilöä. Blogissamme on käynyt 1100 vierailijaa.

Asiakastyön aloitamme täydellä tohinalla elokuun 4. päivä. Silloin sitten vaan verkot tötterölle ja puhelimet kuumiksi!! Vielä voit laittaa omat kommenttisi kyselyymme, joka on auki 3.8. asti.Vantaa Kärlek

Perheitä olemme tavanneet mm. Vantaan asuntomessuilla. Olemme lähestyneet perheitä messutohinassa saadaksemme heidät täyttämään kaksisivuisen kyselylomakkeemme. Ja iloksemme varsin monet ovat lomakkeemme halunneet täyttää. Vastauksia on kertynyt vantaalaisten lisäksi mm. lappeenrantalaisilta, turkulaisilta, rovaniemeläisiltä ja kauniaislaisilta. Kiitokset vaan sinne teille kaikille! Lapsiperheiden tarpeet ja toiveet tuntuvat olevan samanlaisia koko valtakunnassa.

Asuntomessujen alussa uskoin, etteivät ainakaan ulkokuntalaiset perheet haluaisi Vantaan Perhekoutsien kyselyyn käyttää yhtään aikaa tai vaivaa. Messuilla kun kaiken maailman myyjää ja arpajaistyrkkyä riittää! ”Tule osallistumaan arvontaan!” ”Nyt tänne messutarjouksemme pariin sieltä!” Itseäni ainakin ärsyttää iholle tunkevat ylipirteät arpajaistypyt ja maireat myyjäpoitsut. Mutta yllätyksekseni perheet suhtautuivat Perhekoutseihin hyvin. Moni perhe ilmoitti mielellään osallistuvan hyvän asian vuoksi, vaikkeivät siitä itse hyötyisikään. Vantaalaiset lapsiperheet, teistä välitetään koko valtakunnassa! Oikeasti voi todeta, että lapsiperheet kantavat huolta lapsiperheistä. Lapsiperheet eivät ole yksin!HHyvis ja Turo netti

P.S. Perhekoutsit lomailevat 20.7.-2.8.2015. Hyvää kesää! Älä unohda vastata kyselyymme!

Asuntomessujen avajaispäivän tunnelmia

Hyvis tehtäväkortit 2 20150710_173115Nyt on tallailtu asuntomessualuetta ristiin rastiin ja pitkin poikin! Sadekuuroinen sää saattoi hieman verottaa kävijämääriä. Lapsiperheitä pääsimme haastattelemaan vain vähän, mutta jonkin verran jaoimme Hyvis-tehtäväkortteja ja kerroimme Vantaan Perhekoutseista. Tehtäväkorttien palauttajille on varattu pieni yllätyslahja!

EtsimmLastenhuone_vino 20150710_142723e alueelta paikkoja, joissa olisi näkemistä ja/tai tekemistä myös lapsille ja lapsenmielisille. Hyvishahmo näyttäytyi ajoittain, ilmapallotaituri ja klovni kiertelivät alueella. Joissakin taloissa oli mielenkiintoisia sisustusideoita lastenhuoneisiin.

Kvartsijuonenpuisto oli mukavan näköinen puisto – tosin lähes tyhjä, kun siellä vierailimme. Puiston reunalta löytyi Sanamaailman esittely ulkopeleistä, joita mekin testasimme ja havaitsimme mielenkiintoisiksi. Lienee mukava esittely myös lasten kanssa liikkuessa.Koutsi puistossa 20150710_123339

Sateelta suojassa Lokin siipien alla.
Sadetta pitelemässä Lokin siipien suojissa.
Labyrinttipihapeli
Labyrinttipeli Sanamaailman esittelyssä

Koutsit ovat messuilla vielä 19.7. saakka, mutta Hyvishahmo on siellä koko asuntomessujen ajan. Tulkaahan moikkaamaan meitä messuille! Kyllä kannattaa!

Perhekoutsin olemus kahvihuoneessa

Blogivieraanamme kesätyttö Ronja kirjoitteli meille tällaisia terveisiä: 

Siitä on nyt noin kuukausi kun Perhekoutsit liittyivät seuraamme tänne Leijaan. Leija on suuri tylsä, ilmeeltään jokseenkin harmaa toimistorakennus keskellä vantaalaista, vihreää peltoa. Täällä toimivat Länsi-Vantaan perheneuvola ja kunnallinen lastenpsykiatria. Kuulostaa kuivakalta, vai mitä? Itse liityin tähän työyhteisöön toukokuun lopussa. Olen siis kesätyttö, toimistoenkeli, lääkärin saneluiden purkaja, kahvinkeittäjä sekä markkinoinnin harjoittelija.

Perhekoutsit saapuivat hiljaiseen ja autioon kahvihuoneeseemme eräänä maanantaiaamuna tehokkaina, motivoituneina ja innokkaina tarttumaan toimeen ja ryhtymään työn touhuun. Kaikki, jotka sattuivat tuolloin olemaan kahvihuoneessa, olivat hiukan järkyttyneitä tapauksesta, mutta innostuneesta mylläkästä jäi kuitenkin mukavan lämmin tunne vaiteliaan ja pöllämystyneen työntekijän sisuksiin.

Kahvimukeja

Upouudet Vantaan Perhekoutsit alkoivat pohtia omaa olemassaoloaan ja identiteettiään ja näitä pohdintoja kuultiin myös kahvihuoneessa. Ennen saapumistaan heidät oli tunnettu ”Varhaisen tuen tiiminä…?”, jonka perässä yleensä tosiaan kuulosti olevan kysymysmerkki, koska kukaan ei oikein tiennyt mikä tämä uusi tiimi on ja mitä se tulee tekemään. Nyt koutsit alkoivat innokkaasti määritellä itseään ja nimesivät itsensä barbababoiksi ja ghostbusterseiksi ja lopulta heille muodostui vahva koutsi-identiteetti.

Perhekoutsin perimmäiseen olemukseen tuntuu kuuluvan vahvasti positiivinen asenne, yhdessä toimiminen, vanhan työkokemuksen peilaaminen uuteen koutsi-identiteettiin ja tekemisen meininki. Koutsit kulkevat Leijassa tiiminä: koutsi ei ilmesty kahvihuoneeseen yksin, vaan koutsilla on aina vähintään yksi toinen koutsi mukana ja jotain hauskaa kerrottavana. Jo pelkkä koutsien näkeminen Leijan käytävillä saa hymyn muiden työntekijöiden huulille. Kun koutsit ovat kahvihuoneessa (tiiminä), sieltä kantautuu iloinen puheensorina ja ajoittainen naurunremakka.

Tervetuloa Leijaan Perhekoutsit, mukavaa, että olette täällä piristämässä kahvihetkiämme!

”Dlfldöxlfkqkqkxnkfkqkzkxifrlaözöcos”

baby-84552_1280

Löysin twitteristä Vauvan. Ryhdyin seuraaman Vauvaa.

Vauvan elämä liikkuu rinnan, nukkumisen ja kakkaamisen välillä. Ja iso osa vauvan elämää on seurata vanhempiaan ja yrittää avata  keskustelua heidän kanssaan; ”Dlfldöxlfkqkqkxnkfkqkzkxifrlaözöcos”. Vauvan ymmärtäminen on joskus vaikeaa. Niin on myös vanhemmankin lapsen ymmärtäminen välillä vaikeaa. Kuinka useasti ollenkaan entisessä työssäni torunut lasta, jolla on aidosti hyvät aikeet. Hävettää. Onneksi lapsikin osaa antaa anteeksi. Jos vaan aikuinen osaa pyytää.

Olisi mukavaa, jos kännykkään voisi ladata ohjelman, joka avaisi reaaliaikaisesti lapsen sisäisen maailman. Kun lapsi tiputtelee astioita keittiössä ja olemme juuri ärjähtämässä ”MITÄ OIKEIN SÄHELLÄT!!, kännykkä piippaisi ja ilmoittaisi; ”Haluan olla tarpeellinen ja auttaa ihanaa ja kiireistä äitiäni tiskaamalla, mutta en osaa rauhoittua oppiakseni tiskaamisen taidon, jonka kovasti haluaisin oppia. Voitko auttaa minua oppimaan, äiti?”.

Tosiasiassa kännykät taitavat kuitenkin enemmän haitata lapsemme ymmärtämistä, kuin auttaa siinä. Lapsen aivoituksista pääsee jyvälle olemalla läsnä, seuraamalla lasta, tekemällä asioita lapsen kanssa, olemalla avoimena lapselle. Perhearjessa zen-tilainen läsnäolo ja avoimuus ei ole aina itsestään selvyys. Vanhemman huomiota tarvitaan muuallakin. Miten tasapainoilla huomiota vaativien asioiden ristitulessa?!

Perhekoutsin kanssa voi keskustella arkensa organisoimisesta. Perhekoutsi voi ”tulkata” lapsen käytöstä. Perhekoutsi ei ehkä tiedä valmiita vastauksia, mutta voi auttaa vanhempaa itse löytämään vastauksensa. Kokeile rohkeasti Perhekoutsia. Ja seuraa myös vauvaa, @vauvatwiittaa.

Me uskomme vantaalaisiin lapsiperheisiin

Vantaan Perhekoutsien työote on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen ja siihen kuuluu vahva tulevaisuusorientaatio. Perhekoutsien esimiehenä ajattelen kuitenkin, että joskus on tärkeää katsoa myös hiukan kauemmas taaksepäin. Mitä onkaan tapahtunut ennen kesäkuun alkua, jolloin Perhekoutsit aloittivat työnsä osana vantaalaista palvelujärjestelmää?

Lapsiperheiden varhaisen tukemisen tärkeys on tiedostettu Vantaalla jo paljon tätä aikaisemmin ja kunnassa on viime vuosina tehty monia perheitä tukevia ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi perheneuvolajonojen lyhentäminen ja lapsiperheiden kotipalvelun saatavuuden parantaminen. Edelleen kuitenkin tuntui, että jotain tarvittaisiin peruspalvelujen ja korjaavien palvelujen välimaastoon. Joku, johon saisi yhteyden helposti, apua nopeasti ja tapaamiset sovittua kunkin perheen kannalta parhaaseen aikaan ja paikkaan. Joku, jolle mikään huoli ei olisi liian pieni. Joku, joka auttaisi tunnistamaan jokaisessa perheessä olevat voimavarat. Joku, joka tukisi löytämään ensimmäiset askeleet kaaoksesta kohti selkeyttä. Tästä jostakusta muodostui Vantaan Perhekoutsit.

Kaaoksesta selkeyteen
Kaaoksesta kohti selkeyttä

Varhaisen tuen työmuotoa kokoontui pohtimaan työryhmä syksyllä 2014 ja noista tapaamisista on mieleeni jäänyt lause, jonka Vantaan Psykososiaalisten palvelujen päällikkö tuolloin lausui: ”Me uskomme vantaalaisiin lapsiperheisiin.” Tähän lauseeseen kiteytyy mielestäni koko Vantaan Perhekoutsien toiminta-ajatus. Me uskomme siihen, että vantaalaisissa lapsiperheissä on hurjasti voimavaroja, kykyä selviytyä perhe-elämän pyörteistä ja elämän yllättävistä käänteistä. Toisaalta me myös uskomme, ettei kenenkään tarvitse selviytyä näistä tilanteista yksin. Apua saa pyytää.

Perhekoutsit ovat viime viikkoina tavanneet ihan tavallisia vantaalaisia perheitä ja keskustelleet heidän kanssaan lapsiperheitä askarruttavista asioista. Kannustan teitä rohkeasti tarttumaan koutseja hihasta, kun seuraavan kerran tapaatte heidät esimerkiksi asukaspuistossa tai asuntomessuilla, ja kertomaan, mitä juuri teidän perheenne toivoo. Työ muotoutuu perheiden kanssa yhdessä tehden.

Aina ei mene kuin Strömsössä

Uuden työn aloittamiseen kuuluu aina paljon haasteita ja opittavia asioita. On hienoja laitteita, asemia (joita myös työpöydiksijohtoajatuksia kutsutaan), erilaisia käyttöjärjestelmiä ja salasanoja. Tiedän, että ne kaikki on luotu helpottamaan aloittelevan Perhekoutsin tiedon hankintaa ja työskentelyä. Tiedän myös senkin, että faksaaminen on aika ”so last season”.

Mutta entä jos yhteydet eivät toimi. Uudet masiinat ovat paketissa, verkkoyhteyksiä ei saada, puhelin ei käynnisty ja tietokoneen ruudulle ilmestyy ”Error”. Tiedot ovat salasanan – josta sinulla ei ole mitään tietoa – takana, Helpdesk tuuttaa varattua ja  setä google on aloittanut kesäloman. Turhautuminen iskee melko nopeasti.

Kokemuksieni kanssa tuskaillessani aloin miettimään sitä, että lapsiperheiden arjessa tämänkaltainen katastrofi voi aiheuttaa todella paljon harmistusta ja mielipahaa. Mistä saan nyt tietoa kun nettiyhteys on poikki? Kaverit ovat kaikki facessa enkä kehtaa naapuriltakaan kysyä.

Perhekoutsin arjen pelastavana henkilönä on toiminut Seija. Henkilö, jonka luokse olen kipittänyt kysymyksieni kanssa tai jolle olen voinut soittaa puhelimeni alkaessa toimimaan. Hän on hymyillen etsinyt meille jatkojohtoja, antanut puhelinnumeroita ja yhteyshenkilöiden nimiä. Hän on ollut läsnä, kuunnellut, neuvonut ja opastanut talon tavoille.

Voisiko Perhekoutsi olla sinun Seijasi? Henkilö joka vastaa puhelimeen, kuuntelee, auttaa etsimään tietoa ja pohtii kanssasi eri vaihtoehtoja juuri silloin kun asiat eivät mene kuin Strömsössä.

p.s 34076 ei ole postinumero eikä koodi. Se on ihan vaan oikea puhelinnumero. Kiitos Seija!

Kohtaamisia kentällä

Toinen viikko on vierähtänyt eri asukas- ja leikkipuistoissa tutustuen ja ajatuksia vaihtaen asiantuntijoiden, eli vantaalaisten lapsiperheiden kanssa. Meidät otettiin lämpimästi vastaan. Tieto uusista Vantaan Perhekoutseista oli jo tavoittanutkin osan vanhemmista ja sehän meistä Perhekoutseista tuntui hyvältä 🙂

Keskustelujen alustuksina esitimme asiantuntijoille mm. seuraavanlaisia kysymyksiä:Vihertien asukaspuisto

  • miten Vantaan Perhekoutsit voisivat tukea vantaalaisia lapsiperheitä?
  • minkälaista tukea ja palveluita vantaalaiset lapsiperheet tarvitsevat arjen haasteisiinsa?
  • miten vantaalaiset lapsiperheet voisivat voida paremmin?

Lapsiperheiltä saamaamme arvokasta tietoa käytämme punaisena lankana kehittämistyössämme.

Perhekoutsien sisäinen google maps päivittää tietoja kaikenaikaa ja Vantaa tulee tutuksi. Jalkautumisen myötä, toivottavasti myös me Perhekoutsit, ja meidän kasvot.

Jos et vielä tavannut meitä livenä, olisi mukava jos jakaisit ideasi meille vaikka kommentoimalla tähän blogiin.

Ekan viikon fiilikset

swotEnsimmäinen viikkoni Perhekoutsina alkaa olla takana. Aloitimme tutustumalla toisiimme muun muuassa visuaalisten swot-analyysien avulla. Saimme tietoa tiimimme perustamiseen johtaneista suunnitelmista ja koetimme kiteyttää sitä, mitä Vantaan Perhekoutsit tulevat olemaan. Aivojumppaa on ollut paljon, mutta onneksi myös iloa ja huumoria.

Pääsimme myös käyttämään luovia puoliamme valokuvatessamme toisiamme blogikuviin. Löydät tuloksiamme kohdasta perhekoutsien esittely. Ensivaikutelmani on, että meillä on positiivista energiaa ja hyvä tsemppi päällä. Tästä on ilo jatkaa. Tiimissämme on kasvuvoimaa, monipuolista osaamista sekä halua rikkoa sopivasti perinteiden rajoja. Yhteen sanaan tiivistäen tiimiämme voisi kuvata sanalla rehevä!

IMG_2720Pääni on ollut ensimmäisen viikon monipuolisuudesta johtuen myös paljon pyörällä. Meillä on vielä avoimia asioita, esimerkiksi työskentelytapoja ja työmuotoja hiotaan ja tullaan hiomaan. Olemme pohtineet, mitä vantaalaiset lapsiperheet tarvitsevat juuri nyt ja mihin osaan näistä tarpeista me voisimme Perhekoutseina vastata.Tässä me tarvitsemme apua teiltä. Tulemme lähiviikkoina liikkumaan eri puolilla Vantaata toivoen vastauksia kysymyksiimme vantaalaisten lapsiperheiden jäseniltä sekä todennäköisiltä tulevilta yhteistyökumppaneiltamme. Olisiko sinulla, lukijamme meille vinkkejä tai ehdotuksia? Kommentoi vapaasti tai ota meihin yhteyttä.

Rohkeita avauksia

torniPerhekoutsit aloittivat työskentelynsä maanantaina kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Kaikki tuntuvat olevan innoissaan uudesta työstä. Ennen kaikkea innostusta luo kaupungin rohkeus aloittaa uutta – tehdä rohkeita avauksia.  Rohkeudesta kertoo se, että työntekijät on palkattu ilman tarkkoja suunnitelmia Perhekoutsien työmuodoista ja –menetelmistä. Johto ei ole määritellyt työn raameja tiukkaan ja tarkasti. Käytännön työtä raamittaa lapsiperheet. Perhekoutsit työskentelevät lapsiperheen tarpeiden ja toiveiden mukaan. Perhekoutsien työn määrittää loppukäyttäjä, ei byrokraatti.

Tavoite on selkeä myös byrokraateilla kuin itse Perhekoutseilla; lapsiperheiden tukeminen arjessa.  Lapsiperheen tukeminen arjessa niin varhain kuin mahdollista. Perheen pulman ei tarvitse olla iso. Tavoitteena on se, ettei arjen pikku pulma pääse kasvamaan isoksi ongelmaksi.  Perheen ei tarvitse olla umpikujassa saadakseen apua.